Ylivelkaantuminen ja velkojen lyhennys - Paljonko on liikaa lainaa?

Ylivelkaantumisen määritelmä tai raja ei ole tarkka, vaan sen voi määritellä monella tavalla. Esimerkiksi Suomen Pankki on ilmaissut, että velkaa on liikaa jos kotitaloudella sitä on enemmän kuin viisi kertaa käytettävissä olevien tulojen määrä. Aiemmin Finanssivalvonta (2012) määritti, että velkaa voi olla liikaa jos sitä on yksinään yli 150 000 euroa. Pankeilla raja on mennyt 35-40 % tasossa, kun puhutaan kuukausittaisten velanlyhennysten ja korkojen määrästä suhteessa käteen jääviin kuukausituloihin. Myös luototusastetta voi käyttää mittarina sille, onko liikaa asuntolainaa.

Tilastokeskuksen (3/2016) mukaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste, eli luottojen suhde kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin vuoden aikana, oli 124,9 % eli korkeampi kuin koskaan tilastoa on pidetty vuodesta 1974 alkaen. Lainarasituksen määrä kotitaloutta kohden vaihtelee kuitenkin todella paljon lainanottajan ikään ja asuinpaikkakuntaan nähden. Esimerkiksi kotitaloudet pääkaupunkiseudulla ovat kaikista velkaisimpia korkeiden asuntohintojen vuoksi, mutta toisaalta myös tulot ovat keskimäärin paremmat.

Ei ole siis yhtä tapaa mitata ylivelkaantuneisuutta, vaan se riippuu paljon henkilön omasta tilanteesta. Kuinka paljon on erilaisia lainoja ja paljonko on muita kuukausimenoja. Yo. rajat niputtavat kaikki velalliset yhteen, missä on omat ongelmansa. Esimerkiksi em. pankin 40 % raja näyttäytyy hyvin erilaisena lapsiperheellä ja autottomalla, mutta hyväpalkkaisella yksinasuvalla, vaikka pankki ei tämän enempää lainaisi kummallekaan. Alhaisten korkojen aikaan lainaa voisi lyhentää nopeastikin varsinkin jos muita menoja ei paljoa ole. Tulojen pitäisi kuitenkin kestää esim. korkojen nousu 5 % tasolle, millaista ei olla nähty vuosiin.

Olenko ylivelkaantunut ja onko liikaa lainaa?

Yksi hyvä indikaatio ylivelkaantuneisuudesta voi toki olla jo itse kysymys, olenko ylivelkaantunut ja sitten etsitään Googlesta määritelmiä ylivelkaantuneisuudelle. Mutta me lähdemme arvioimaan ylivelkaantuneisuutta seuraavasti:

1. Selvitetään kaikkien lainojen määrä ja paljonko niitä maksetaan kuukaudessa korkojen kera, sekä
2. Paljonko kotitalouden säännölliset tulot ovat kuukaudessa (brutto ja netto),
3. Paljonko kotitalouden välttämättömät elämisen ja asumisen menot ovat kuukaudessa,
4. Vakuudellisten lainojen, kuten asuntolainan vakuusarvot, sekä
5. Arvioidaan ylivelkaantumisien rajat kasattujen tietojen pohjalta vertailukohdaksi

Teemme ensin esimerkin kohdille 1-4. Henkilöllä on asuntolainaa jäljellä 110 000 €, autolainaa 20 000 € ja erilaisia kulutusluottoja 5000 €, eli yhteensä 135 000 €. Asuntolainan korko on 1,5 %, autolainan 5 % ja kulutusluottojen 15 %. Henkilön bruttotulot ovat 3000 € ja nettotulot 2200 € kuukaudessa. Asunto on lainavakuutena 80 %, eli vakuusarvo on 120 000 € kun asunto oli maksanut ostettaessa 150 000 €. Asuntolaina on otettu 15 vuodeksi. Luototusaste tälle olisi n. 92 % mikä kielii hieman liian korkeasta velasta vakuusarvoon nähden (110 000 €/120 000 € x100).

Kohdan 5 laskemme ns. ensimmäistä ja jälkimmäistä maksukykyä apuna käyttäen (ks. artikkeli kuinka paljon saan lainaa?)

Ensimmäinen maksukyky tarkoittaa, ettei asumismenot (kiinteistöverot, vastike, kotivakuutukset tms.) ja asuntolainan hoitokulut saisi ylittää n. 30 % kuukausituloista. Tämä voi vaihdella asiakkaasta ja pankista riippuen. Eli esimerkkimme mukaan 30 % x 3000 € bruttotulot = 900 € eli tämän verran saisi mennä asumismenoihin ja asuntolainaan. Jos esimerkkihenkilö maksaisi korkoja ja lyhennystä esimerkin mukaan 683 €/kk (asuntolainalaskuri), kotivakuutusta 200 €/v sekä vastiketta tai kiinteistöveroa 2500 €/vuosi, tulisi maksettavaa esimerkkihenkilölle pyöreästi 907 € kuukaudessa.

Eli ensimmäisen maksukyvyn mukaan henkilö ei ole juurikaan ylivelkaantunut asuntolainan osalta, koska kuukausierä jää juuri lähelle 900 euron rajan. Lähellä kuitenkin ollaan. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten asumismenot ovat keskimäärin n. 20 % nettotuloista, joten nämä voivat olla esimerkissämme hieman alhaisia (pienituloisilla nämä ovat 20-40 %). Ensimmäistä maksukykyä käytetään arvioinnissa, kuinka suureen asuntolainaan henkilöllä on varaa. Tämän esimerkin mukaan siis n. 110 000 euron laina olisi maksimi tällä kriteerillä, mutta yksinään se ei riitä, jos taloudessa on muitakin lainoja.

Jälkimmäinen maksukyky sisältää kaikkien lainojen kuukausittaiset hoitomenot. Pankista riippuen nämä ei saisi ylittää kovin paljoa 40 % nettotuloista kuukaudessa, mutta alhaisten korkojen aikaan raja voi olla suurempikin, esim. 50 % jos henkilöllä on pienet elämisen kustannukset, varma työpaikka jne. Jälkimmäisen maksukyvyn mukainen kuukausiraja esimerkkihenkilölle on 40 % x 2200 € eli 880 €. Vaihtoehtoinen tapa on laskea mukaan asumiskustannukset ja arvioida 40 % raja bruttotuloista, josta tulisi esimerkissä 1200 €. Amerikkalainen tapa on laskea ylivelkaantumisen rajaksi 36 % bruttotuloista kaikkien lainojen hoitokuluihin, mutta raja voi vaihdella 36-50 % välillä asiakkaasta riippuen. Tällä tavalla saisimme rajaksi 36 % x 3000 € = 1080 €.

Lasketaan asuntolainan lisäksi autolainan kuukausimenot 20 000 eurolle. Oletetaan, että autolainan maksuaika on 5 vuotta ja lainan korko 5 %. Siten kuukausimenoksi tulee 377 €. Lisäksi lasketaan 5000 € kulutusluottojen kuukausierät keskimäärin 15 % korolla, olettaen että keskimääräinen takaisinmaksuaika on n. 2 vuotta. Näin kuukausieräksi tulisi 242 €.

Nyt kun tarvittavat erät on laskettu, muodostuu kaikkien lainojen kuukausieräksi 1302 € (683+377+242) kuukaudessa, tai asumismenot mukaan lukien 1527 € (908+377+242). Kumpikin laskutapa ylittää selvästi yo. arviointitavat joten henkilöä voi pitää ylivelkaantuneena. Jos tilanne olisi se, että asuntolainanottoa vasta kaavaillaan muiden lainojen lisäksi, ei henkilö todennäköisesti saisi asuntolainaa yli 50 000 euron jos seurataan 40 % viitekehystä nettotuloista, ainakaan ilman kalliimpaa korkoa. Kannattaa muistaa, että jälkimmäisen maksukyvyn päälle tulevat kaikki elämiskustannukset, jotka eivät sisällä asumiskustannuksia. Pankki katsoo, etteivät tulot kestä korkojen nousua.

Pankit tekevät asuntolainalle vielä stressitestin, jossa lainanhoitokykyä testataan 5-6 % korkotasolla. 6 % asuntolainakorolla esimerkissämme kaikkien lainojen hoitomenoiksi tulisi 1547 € kuukaudessa ja asumiskustannusten kanssa 1772. Elämiskustannuksiin jäisi 2200 € nettotuloilla n. 430 €. Tämä voi toki olla riittävästi kotitaloudesta riippuen, mutta jos elämisestä pitää tinkiä lainanmaksun vuoksi, on henkilö taatusti ylivelkaantunut. Tilanne on erilainen esim. yksinasuvalla kaupunkilaisella kuin yksinhuoltajalla tai paljon autoilevalla, joilla voi olla hyvin erilaiset elämisen kustannukset. Tilanne on myös erilainen 5000 € kuussa ansaitsevalla ja 2500 € ansaitsevalla, jos pakolliset elämisen kulut ovat samanlaiset. Näihin on silloin enemmän varaa suurituloisella ja lainojen määrä voi helposti ylittää 40 % viitekehyksenkin, koska puskuria on enemmän (esim. verojen ja asumismenojen jälkeen karkeasti 1700 € vs. 1000 €).

Kuulostaako 30 % tai 40 % sääntö vähäiseltä määrältä 2200 nettotuloilla? Tästä elämisen kaikki pakolliset kustannukset (ruoka, vakuutukset, netti, puhelin ym. ym) vähennettynä esim. 700 € kuukaudessa esimerkissämme, ei varaa jää juurikaan vaan eletään kädestä suuhun (1527 € + 700 € = 2247 €, eli yli nettotulojen!). Korkojen nousu tai muu yllättävä meno vie budjetin rankasti miinukselle. Esimerkiksi kodinomistaja ei voi välttyä yllättäviltä menoilta olkoon se sitten omakotitalo tai kerrostaloasunto. Suuren lainan vuoksi kädestä suuhun elävän talouden voi upottaa esimerkiksi polttoaineen hinnanousu jos joutuu töiden vuoksi autoilemaan paljon. Omakotitalon katto voi ruveta vuotamaan. Lapsiperheen pesukone hajoaa jne. On viisasta kuluttaa vähemmän, kuin siihen on varaa tai näyttäisi olevan varaa.

Miten maksaa liiat velat pois?

Edellisessä esimerkissä henkilöä voi pitää ylivelkaantuneena jokaisella mittarilla vakuudellisen lainanantajan ja kansantalouden näkökulmasta kun hänellä on kaikki luotot. Kuitenkin kuukausitulot olisivat ehkä riittäneet lainahoitoon ja elämiseen alhaisten korkojen aikaan, mutta ei enää korkojen noustessa, polttoaineen hinnan noustessa tai jos nettotulot olisivat alhaisemmat, esim. 1500-1800 € kuukaudessa. Myös jos henkilöllä olisi ollut pelkkä asuntolaina, hän ei olisi ylivelkaantunut. Edellisten esimerkkien avulla ja henkilökohtaisten tulojen/menojen arvioimisella jokainen voi tarkasti laskea omalla kohdallaan onko ylivelkaantunut. Vaikka oltaisiin rajoilla, niin...

Voi olla viisasta maksaa velat pois ja korjata ylivelkaantuminen ennen kuin tilanne pääsee pahaksi. Periaatteena on, että listataan ensin korkeakorkoisimmat ja suurimmat lainat. Näiden velkojen lyhennys laitetaan ensisijaiseksi, vaikka neuvottelemalla lainanantajan kanssa suuremmasta kuukausierästä sekä pienempikorkoisten ja pienempien lainojen kanssa pienemmästä kuukausierästä sekä pidemmästä maksuajasta siten, että lainanmaksuun käytettävissä oleva määrä ei muuttuisi. Tämä ei tietenkään ole aina mahdollista. Sitten asetetaan kuukausittainen summa, millä on varaa lyhentää lainoja ja pitäydytään siinä. Olemme kehittäneet myös kätevän ja monipuolisen laskurin useiden eri lainojen lyhentämisen suunnittelun avuksi, jolla laskelmat helpottuvat.

Kun lainat on järjestetty, saadaan laskurin mukaan maksuohjelma. Kun yksi lainoista saadaan maksettua, menee tämä maksuerä nyt seuraavaksi tärkeimmän lainan maksuun muiden lyhennysten lisäksi, eli syntyy ns. lumipallovaikutus. Kun yksi laina on saatu maksettua, seuraavat lyhenevät paljon nopeammin ja vauhti kiihtyy loppua kohti aina kun yksi laina saadaan maksettua. Aiemmin jopa toivottomalta näyttänyt velkatilanne saadaan korjattua ehkä nopeammin kuin olisi edes voitu uskoa. Toki se vaatii kurinalaisuutta velkojen maksuun ja muun kulutuksen hillitsemiseen, kenties vuosien ajan, mutta korkosäästöt voidaan mitata jopa tuhansissa euroissa hyvällä suunnittelulla.

Voit ladata velkojen lyhennyslaskurin täältä vapaasti käyttöösi.

Muuta hyödyllistä:

Kaikki pankkivertailut

Kaikki lainalaskurit